28.4. Ilta

Kolmas päivämme vierailukohde oli varsinaisen oppilaitoksemme vieressä oleva oppilaitos, jolla oli osittain yhteiset tilat Robert-Schuman-Instituten kanssa. Täällä tapasimme Brunon, joka kertoi meille Belgian saksankielisen alueen (maassa on kolme eri kieli- ja itsehallintoaluetta) oppisopimuskoulutuksesta. Oppisopimuskoulutuksen systeemi on aikalailla samanlainen kuin meillä. Oppisopimusopiskelijat ovat työssä neljänä päivänä viikossa ja koulussa yhden päivän viikossa. Koulussa opiskellaan oman aineen teorian lisäksi yleisaineita. Eupenin alueella oppisopimusopiskelijoita on yhteensä noin 600, jotka ovat iältään 16-28-vuotiaita. Suurin ero Suomen oppisopimuskoulutukseen on palkkaus. Oppisopimusopiskelija saa palkkaa ensimmäisenä vuotena n. 250e/kk, toisena n. 333e/kk ja kolmantena n. 433e/kk. Brunon mukaan n. 70% opiskelijoista on hyvin motivoituneita opiskelusta ja n. 30% ajattelee oppisopimuskoulutuksen olevan helpompi tie ammattiin, koska silloin ei tarvitse olla koulussa kovin paljon. Oppsiopimuskoulutuksen ongelma on se, että osa työnanatajista käyttää sitä halvan työvoiman saamiseen ilman sitoumusta pidemmästä työsuhteesta.

Oppisopimuskoultuksen infon lisäksi Bruno kierrätti meitä koulun tiloissa. Mielenkiintoista oli esim. autoalan korjaamotilat, joissa oli rivi täysin uusia erimerkkisiä henkilöautoja, jotka automerkit ovat yhteistyön nimissä sponsoroineet opetuskäyttöön. Tällä tavalla autofirmat turvaavat sen, että opettajilla ja opiskelijoilla on osaaminen viimeisimmän teknologian tasolla. Varsinaista autonkorjausta opiskelijat pääsevät tekemään käytettyjen ajoneuvojen pariin työssäoppimispäivinä yrityksissä.

Päivämme oppilaitoksissa kesti yli viiteen, jonka jälkeen suuntasimme vielä Ritan kanssa kävellen tutustumaan Eupenin keskustaan. Koska päivä oli pitkä ja olimme aika väsyneitä päädyimme ostamaan pientä iltapalaa majoituspaikkaamme (kuva alla).