Kulttuuripäivä Brysselissä

Viimeinen reissupäivämme ennen lähtöä sattui vapuksi. Tämä oli toisaalta vähän huono juttu, koska Robert-Schulman-Institutessa on normaalisti perjantaisin työssäoppimispäivä ja näin ollen sitä ei tälle viikolle sattunut ollenkaan. Emme siis päässeet tutustumaan työpaikoille. No asian positiivisempi puoli on se, että Rita järjesti meille perjantaiksi kultturipäivän Brysseliin. Aamulla siis jo varhain ylös ja matkalaukkujen kanssa Eupenin rautatieasemalle, siitä junalla Brysseliin, matkalaukut hotellille ja kohti ihanaa kaupunkipäivää! Rita oli mukanamme koko päivän! 

Ensin kävelimme ja katselimme näkymiä, poikkesimme barokkityylisessä kirkossa, marttyyriaukiolla ja muutamassa muussa paikassa. Sen jälkeen parilla metrolla ja yhdellä bussilla Royal Greenhouse of Laekeniin, joka on kuninkaallinen kasvitieteellinen puutarha. Kyseinen puutarha on auki vuosittain vain 17.4.-7.5. ja tuona aikana siellä vierailee n. 100 000 vierailijaa. Koska 1.5. on täälläkin vapaapäivä ja sää oli hyvin suosiollinen emme olleet ihastelemassa valtavaa kukkamerta aivan yksin. Katselukierros, jonka kaikki vierailijat kiersivät oli hyvin organisoitu. Jokainen käveli haluamaansa vauhtia ja katseli paikkoja rauhassa. Koko reitin varrella oli muutama ruuhkakohta, jossa odottelimme pääsyä eteenpäin. Tämä puutarha oli aivan mielettömän hieno paikka ja suosittelemme sitä ehdottomasti jokaiselle, joka sattuu joskus olemaan keväällä Brysselissä (pääsymaksu 2,50e/hlö).

Greenhousen jälkeen palasimme bussilla ja metrolla takaisin Brysselin keskustaan, jossa Rita kierrätti meitä katsomaan lukuisia nähtävyyksiä, mm. Kuninkaan linna, linnan viereinen puisto, maailman parasta suklaata myyvä suklaakauppa, Manneken Pis eli pissaava poika, joka on Brysselin tunnetuin nähtävyys ja tunnusmerkki pienestä koostaan huolimatta (60cm). Pissaava poika puetaan nykyisin vaatteisiin ja koska nyt oli 1.5. oli hänellä työläisen vaatteet. Brysselissä oli tosi kansainvälinen tunnelma ja valtavasti ihmisiä, jotka nauttivat keväisestä päivästä ja useiden katumuusikoiden esityksistä sekä tietysti terassien ja ravintoloiden tarjonnasta. Päivän lähestyessä iltaa istuimme mekin Ritan kanssa terallissilla, jossa jätimme hänelle haikeat jäähyväiset. Tämän jälkeen Rita kiirehti Eupenin junaan ja me jäimme keskenämme tekemään viimeiset tuliashankinnat, ruokailimme ja ihmettelimme tämän suurkaupungin iltaelämää ja rakennusten väriloistoa.